EEVA-LEENA EKLUND, MAIJU SALMENKIVI, MILLA TOIVANEN

31.03.2006 - 23.04.2006

Forum Boxissa nähtävä yhteisnäyttely esittelee kolmen nuoren taiteilijan, Eeva-Leena Eklundin, Maiju Salmenkiven ja Milla Toivasen uusimmat työt. Kaikki kolme ovat valmistuneet Kuvataideakatemiasta kaksituhattaluvun alussa. Heidän töitään on nähty yksityisnäyttelyiden lisäksi lukuisissa yhteisnäyttelyissä koti- ja ulkomailla.

Eeva-Leena Eklundin (s. 1972) töiden selkeä estetiikka lähtee usein liikkeelle jostakin näennäisesti söpöstä - syntymäpäiväkortista, kiiltokuvasta tai lelusta. Eklundin töissä toistuvia aiheita ovat kissanpennut, kukat, bambit, joutsenet ja nuket. Maalaukset paljastavat kohteen outouden, söpöyden vinksahtaneisuuden. Suloinen kissanpentu näyttääkin uhkaavalta, kukka-asetelman vieraat, vääristyneet karkkivärit vievät katsojan toiseen maailmaan, jossa alitajunta sekoittuu arkiseen kokemukseen kitschistä. Eklundin töille on ominaista raivokas vilpittömyys: Rakkauden arvo ei vähene imelyydestä eikä hyvä maku edusta oikeaa kauneutta.

Maiju Salmenkiven (s.1972) työt ovat saaneet vaikutteita romantiikan maalaustaiteesta ja gotiikasta. Salmenkiven töissä ihmistä käsitellään osana maisemaa. Nyt nähtävissä töissä Salmenkivi on palannut osin perinteiseen sommitteluun. Romanttisiin luontokuviin liittyy silti ristiriita: Niissä ei kaipailla luontoon, vaan luonto on osa urbaania ympäristöä. Aamiainen ruohikolla on ennemminkin piknikki Kaivarissa. Osan näyttelyn töistä taustalla on 30-70 -lukujen kauhuelokuvien kuvasto. Salmenkiveä kiehtovat vastakohdat: Frankensteinin viattomuus ja hirviöiden liikuttavuus tai ajatus Punahilkasta pahiksena. Moni työ on lähtökohtaisesti toisen työn pari. Vastakuvat osoittavat ettei ole olemassa yhtä totuutta.

Milla Toivasen (s.1972) töissä pelkistynyt värimaailma ja toistuvat muodot rajaavat ihmisten tilaa, eristävät äidin ja lapsen hiekkalaatikkoon, lapsen leikkikentälle tai yksinäisen hahmon sillalle. Uusissa töissään Toivanen on palannut opiskeluvuosiensa Belgian tunnelmiin, yksinäisiin huoneisiin, vierauden kokemuksiin. Toivasen salaperäinen maailma syntyy keskittyneistä kuvista: Pyhyyttä hipaisevista naisen kasvoista, Jäämeren rannalla nähdyn kirkon toistumista, yksinäisyyden ja erillisyyden kokemuksista, jotka ovat samaan aikaan ahdistavia ja julman vapauttavia. Töiden tiheä, hiljentynyt tunnelma vaatii pysähtymään ja katsomaan sisään päin.

 

Jenni Toivoniemi