ÉTANT DONNÉS; 1° L’OUVERTURE, 2° LA FERMETURE … 2006 – 2012

The solo exhibition Étant donnés; 1° l’ouverture, 2° la fermeture … 2006-2012 (Given; 1. Opening, 2. Closure … 2006-2012) presents an installation with new works by the artist Suzanna Asp. The starting point for the exhibition is a site-specific installation by Marcel Duchamp and the works exhibited circle around relationships between the viewer, the work and the room. Inspired by research from architecture- and gender studies and experiences from surgeries and stays in hospitals Asp in her new works explores feelings of exposedness and possibilities for self-determination and change.

The work Waterfall (a painting on wheels installed onto a steel pipe) separates the space of the exhibition room in two and alternately functions as a wall and a door. The work Anxiety (a ladder, a building lamp and two stretchers with light filters) lets a magenta coloured light blaze onto the space of the exhibition. The work Spanish Door (a painting of a door) suggests a continuation of the room beyond the one the visitor of the exhibition moves in.

Presented to the exhibition is an exhibition catalogue with documentation of the works, reference material and a text written by the artist/poet Christina Kullmann.

Suzanna Asp born 1976 in Karlstad, Sweden. Graduated with a Master of Fine Arts degree from The Finnish Academy of Fine Arts in Helsinki 2009. Recent solo exhibitions include Play in Three Acts at Wip:Arthall in Stockholm (with Susanne Neuman), Värmlands Museum Revisited at Värmlands Art Museum in Karlstad, Hall of Mirrors at Gallery Huuto in Helsinki. Group shows include Silent Wishes at Oksasenkatu 11 in Helsinki, Örebro Open Art at Örebro Konsthall in Örebro, Hyvät työt at Mustarinda in Hyrynsalmi, Labyrint at Botkyrka Konsthall and Rummaging at Bonniers Konsthall in Stockholm. In 2011 she received a one-year working grant from The Swedish Arts Grants Committee. During 2012 she is invited to the Residency Program at Skaftfell Center for Visual Art in Seyðisfjörður, Iceland.

www.suzannaasp.com

The exhibition is made possible by the kind support from IASPIS, The Swedish Arts Grants Committee’s International Program and Nordic Culture Point.

UUSIN TIETO

Kuinka viehättävä ja rikas on tietämisen maailma

Käytän teosteni materiaalina vanhoja tietosanakirjoja. Minua kiinnostaa se, mitä kuville ja sanoille tapahtuu, kun ne irrotetaan alkuperäisestä yhteydestään. Unohtavatko ne, mitä niiden oli todistettava?

Vanhojen tietosanakirjojen rakeiset, mustavalkoiset kuvat esittävät eksoottisia paikkoja ja eläimiä, ja niiden runolliset tekstit kertovat ihmisen ja teknologian uusimmista saavutuksista. Kirjat pyrkivät kattamaan koko maailman ajan määräämisestä esivanhempien lauluun, harhapäätelmistä italialaiseen kirjanpitoon ja kirjoituksen syntyhistoriasta elämän pituuteen. Onko tämä tiedettä? Saako järkevä olla kaunista? Mitä oikeastaan haluamme tietää, ja mistä hankimme tietomme? Millaisena tämän päivän tieto näyttäytyy 50 tai 100 vuoden kuluttua?

Vuodelta 1926 peräisin olevan tietosanakirjan esipuhe toimikoon sellaisena myös näyttelylleni:

Kaikkien elämässä on probleemeja, kaikkien sydämissä tapahtuu salaisia draamoja. Tämä teos selvittelee elämää ei ainoastaan sen tavallisissa muodoissa, vaan myöskin sen haarautumissa ja merkillisissä mutkissa. Yleisten, tiedon piiriä avartavien näköalojen ohella on teokseen otettu mukaan mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotta nämä toisivat esitettävät asiat lähemmäksi ja osoittaisivat yksityisten lukijain iloksi ja vapautukseksi, kuinka viehättävä ja rikas on tietämisen maailma.

Näyttelyn tekemistä ovat tukeneet Alfred Kordelinin säätiö, Koneen säätiö, Taiteen keskustoimikunta ja Uudenmaan taidetoimikunta. Näyttely on osa Laurilan kuvan ja sanan suhdetta käsittelevää väitöskirjaa, jota hän tekee Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa.

KAAOS HALLITSEE

Todellisuus, jonka osia myös itse olemme, näyttäytyy meille vain aistiemme tietoisuudelle tuottamina heijastuksina. Tästä todellisuudesta muodostamme jokainen oman subjektiivisen maailmamme. Maailmojamme yhdistää se, että meistä jokainen tarkkailee omaa maailmaansa sen keskipisteestä käsin.

Antropologi Mary Douglas väittää, että rakennamme maailmamme todellisuutta kategorisoiden. Tällöin kategorioiden väliin ja ulkopuolelle jää sekä hämäriä että täysin tuntemattomia alueita. Näillä alueilla hallitsevat Douglasin mukaan kaoottiset, tahdostamme riippumattomat voimat. Kaaos on kuitenkin myös luovuuden lähde. Mitä tapahtuu, jos ajaudummekin oman maailmamme keskustasta kohti sen hämärää, toiseuteen sulautuvaa marginaalia? Jotta taiteilija onnistuisi tekemään jotain todella luovaa, joutuu myös hän tekemään matkan esitietoisuuden hämärälle alueelle, jossa kaaos yhä hallitsee.

Pasi Mälkiän teokset ovat symbolisia, unenomaisia näkyjä, jotka nostavat nähtäväksemme osia kaaoksen alueesta. Hänen pienistä veistoksista koostuvat tilalliset teoskokonaisuutensa ovat fragmentteja toiseudesta, joka päättymättömänä ja jatkuvasti muotoaan muuttavana ympäröi ”hygieeniseksi” kategorisoitua maailmaamme, uhaten tunkeutua siihen sekä sen rajojen yli että haavapaikoista maailmamme lihassa.

Tyylillisiä ilmaisumuotoja teoksiinsa Mälkiä hakee muun muassa sarjakuvista ja animaatioista, joita perinteisesti on pidetty taiteen marginaalin ilmenemismuotoina. Mälkiän teoksissa yhdistyvätkin tarinat ja realismista vapautunut kuvakieli. Absurdien analogioiden ja symbolien kautta hän pyrkii tekemään toiseuden ja kaaoksen maailmaa ymmärrettävämmäksi niin katsojille kuin myös itselleen.Kaikki teokset sijoittuvat toiseuden loppumattomaan maailmaan, josta ne nostavat esiin palasia.

Tapio Tuominen

Kiitos tuesta; Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta, Valtion kuvataidetoimikunta ja Uudenmaan taidetoimikunta.